On mennyt hän vaan kuitenkin
hän mursi sydämeni kylmän tyhjiön
sain enemmän kuin ansaitsin
kun sielun täytti tunne selittämätön
Hän lailla tuulen saapui elämääni
mä ensin kielsin vaikka vastustanut en
hän varoen aukoi vahvan puolustuksen
ja löysi haavoitetun sydämen
hän kohtas haavoitetun sydämen
On mennyt hän vaan vieläkin
mä tunnen ihollani lämmön syleilyn
yön päättyvän jo tahtoisin
kuin lapsi peiton alle turvaan käperryn
Hän lailla tuulen saapui elämääni
mä ensin kielsin vaikka vastustanut en
hän varoen aukoi vahvan puolustuksen
ja löysi haavoitetun sydämen
hän kohtas haavoitetun sydämen
Hän lailla tuulen saapui elämääni
mä ensin kielsin vaikka vastustanut en
hän varoen aukoi vahvan puolustuksen
ja löysi haavoitetun sydämen
hän kohtas haavoitetun sydämen
haavoitetun sydämen (sydämen, sydämen)
